Äitipuoli
-
Äitienpäivämasennus
Äitienpäivä. Äitipuolia onnitellaan kotona neljän seinän sisällä, ja sekin tapahtuu ennen oikean äidin astumista kuvioihin lopuksi päivää. Hänellä on siihen äitinä oikeus, ja juhlapäivää pitää päästä viettämään omien lastensa kanssa. Minäkin sain kahvin sänkyyn, valmiiksi tehdyn aamupalan, sekä onnittelukortteja. Koin olevani onnekas, koska 25 vuoden äitiyden jälkeen tämä oli ensimmäinen äitienpäivän aamiaiseni. Kerroin asiasta onnenkyynelin aamupalapöydässä. Päivän edetessä oli tunnelmaa latistavaa huomata, että jokainen silmiini osunut mainos tai lehti onnittelivat ainoastaan äitejä. Me äitipuolet emme ole onnittelujen arvoisia neljän seinän ulkopuolella. Kiitos huomaamattomuudestanne. Silti vietin päivän (kuten muutkin äidit) ansaitusti itseäni juhlistaen, niin hyvin kuin tilanteessa pystyn, mieheni kanssa kahdestaan…
-
Äitipuolen supernänniaikakausi
Elämässä pitää tehdä säännöllisen epäsäännöllisesti isoja liikkeitä. Nyt oli sen aika, ja siksi tein ison päätöksen: Jäin työelämästä kotirouvaksi ainakin tällä erää. Vihdoin minullakin on mahdollisuus tutustua aidosti henkilöihin, joiden kanssa asun, ja jota kutsun perheeksi. Lasten biologisilla vanhemmilla on oikeus tutustua lapsiinsa ja olla pois työelämästä heidän ensimmäisten elinvuosiensa aikana, joten miksipä ei minulla olisi. Olenhan minäkin perheenäiti! Teimme ratkaisun yhdessä mieheni kanssa, koska nyt siihen tuntui olevan oikea aika. Olen innoissani! Myös mieheni kertoi olevansa odottavan innostunut! Toivon lastenkin olevan iloisia muutoksesta, joka tarjoaa meille yhteistä tutustumisaikaa. Emme kertoneet asiasta lapsille etukäteen mitään. Järjestimme yllätysjuhlat, joista he saivat…
-
Lupaan pysyä aitona ja aina roustaa koska…
Oman biologisen lapseni isä teki kaikkensa mustamaalatakseen minut iäksi. Hänen harmikseen olen kuitenkin saanut kunnian olla jo kahden muun perheen vanhemman roolissa – äitipuolena kylläkin. Lapseni isä kertoi kaikki ne pitkät vuodet lapselleni, kuinka olen jättänyt hänet ja olen ”SE paha äiti”. Ex-mieheni suurin pelko oli, mitä puhuisin hänestä siinä ohessa, kun olin hänen käsityksensä mukaan tullut uudelle paikkakunnalle vain ”bilettämään”. Kerroin kyllä jo vuonna 2004, ettei kukaan ole ylipäätään kiinnostunut kuka hän on, joten miksi ihmeessä olisin edes maininnut hänet sivulauseessa (paitsi nyt, heti 24 vuotta myöhemmin)? Minulla ei muutenkaan ole koskaan ollut tarvetta mustamaalata henkilökohtaisesti ketään. Faktat ja…