Aikomukseni on raottaa omaa elämääni, ajatuksiani ja kokemuksiani. Teen sen itseni tuntien toisinaan hyvin suorasukaisella tavalla siten, kun olen itse asiat kokenut. Pyrin suojaamaan negatiivisessa valossa esittämiäni yksityishenkilöitä. Siksi erityisesti he esiintyvät kertomuksissani anonyymeinä (esimerkiksi kirjaimina), joita ei ole mahdollista yhdistää kehenkään. Tarkoitukseni ei ole maalittaa ketään – he vain sattuvat kuulumaan elämäntarinani sivurooleihin. Minulla on oikeus kertoa oma elämänkulkuni.

Ajatukseni lentelevät, ja ovat monesti epäolennaisia varsinkin, jos isommassa kuvassa tarkastelee. Pyrin olemaan kertomuksissani yksityiskohtainen, ja se johtaa usein puheenaiheitteni laajenemiseen. Haluan suojella tiettyjä ihmisiä ja tahoja tietoisesti. Siksi kaikkea ei ole syytä avata. Kokemukseni ovat tehneet elämästäni erityislaatuista – jollainen se lienee meistä monella. Valitettavasti myös minä oletan paljon. Kuten olen aiemmin todennut, olettaminen ei aina ole hyvästä. Se on kuitenkin yksi keino avata tuntemuksieni taustoja.

Elämä on upeaa hyvine ja huonoine tapahtumaketjuineen, eikä etukäteen voi aavistaakaan, mitä tuleman pitää. Toiset pitävät yllätyksistä ja toiset eivät. Maailman ihanin ja komein unelmieni aviomies tietää, että minä pidän yllätyksistä ja huomioi sen juuri oikealla tavalla. Tietysti, hänhän on parasta mitä maa päällään kantaa! Hän tietää myös sen totuuden, etten ole (enkä ole koskaan ollutkaan) sen suuremmin alkoholisti kuin hullukaan. Anoreksian voitte tulla toteamaan kotiovelleni (olen ”vain” noin 20kg ylipainoinen ja syömistottumuksistani voitte lukea artikkelissa Kehopositiivisuutta on monenlaista).