Äitipuoli
-
Äitipuolen supernänniaikakausi
Elämässä pitää tehdä säännöllisen epäsäännöllisesti isoja liikkeitä. Nyt oli sen aika, ja siksi tein ison päätöksen: Jäin työelämästä kotirouvaksi ainakin tällä erää. Vihdoin minullakin on mahdollisuus tutustua aidosti henkilöihin, joiden kanssa asun, ja jota kutsun perheeksi. Lasten biologisilla vanhemmilla on oikeus tutustua lapsiinsa ja olla pois työelämästä heidän ensimmäisten elinvuosiensa aikana, joten miksipä ei minulla olisi. Olenhan minäkin perheenäiti! Teimme ratkaisun yhdessä mieheni kanssa, koska nyt siihen tuntui olevan oikea aika. Olen innoissani! Myös mieheni kertoi olevansa odottavan innostunut! Toivon lastenkin olevan iloisia muutoksesta, joka tarjoaa meille yhteistä tutustumisaikaa. Emme kertoneet asiasta lapsille etukäteen mitään. Järjestimme yllätysjuhlat, joista he saivat…
-
Lupaan pysyä aitona ja aina roustaa koska…
Oman biologisen lapseni isä teki kaikkensa mustamaalatakseen minut iäksi. Hänen harmikseen olen kuitenkin saanut kunnian olla jo kahden muun perheen vanhemman roolissa – äitipuolena kylläkin. Lapseni isä kertoi kaikki ne pitkät vuodet lapselleni, kuinka olen jättänyt hänet ja olen ”SE paha äiti”. Ex-mieheni suurin pelko oli, mitä puhuisin hänestä siinä ohessa, kun olin hänen käsityksensä mukaan tullut uudelle paikkakunnalle vain ”bilettämään”. Kerroin kyllä jo vuonna 2004, ettei kukaan ole ylipäätään kiinnostunut kuka hän on, joten miksi ihmeessä olisin edes maininnut hänet sivulauseessa (paitsi nyt, heti 24 vuotta myöhemmin)? Minulla ei muutenkaan ole koskaan ollut tarvetta mustamaalata henkilökohtaisesti ketään. Faktat ja…
-
Shaken, stirred and shuffled
Ravistettu, sekoitettu ja uudelleenjaettu. Hajonneen ydinperheen keskuudessa vallinneet yhteiset säännöt muuttuvat pikkuhiljaa äiti- tai isäpuolen astuttua kuvioihin. Joululahjat avataan eri aikaan kuin kaikki ne vuodet aiemmin. Tottumuksiin jaellaan uusia sääntöjä, ja esimerkiksi limua ei saakaan enää hakea jääkaapista rajattomasti (tai syödä puolta pakettia palvikinkkua suoraan rasiasta ilman leipää). Käytäntöjä on suorastaan pakko muuttaa pikkuhiljaa ja vaivihkaa ollen kuin kävelevä mäkätysautomaatti. Olen kerran elämässäni katsellut livenä sitä puolituntista, kun kaksi taikinakulhollista mummin ostamia nameja katosi lasten suihin reilun puolen tunnin kahvittelun aikana. Järkytyin syvästi, enkä voi vieläkään uskoa näkemääni todeksi. Logiikan peräänkuuluttajana olen vakuuttunut siitä, että 40-kiloisen vatsalaukkuun ei voi mahtua…