Matkailun ihanuus ja pyöräilyn kamaluus
-
Anti-Midaksen pariskuntamatka
”Syön roskaruokaa vaikka menisin Phukettiin” laulaa Petri Nygård, ja on asiassa tavattoman oikeassa. Kävimme kuitenkin ainoastaan kerran reissumme aikana ”mäkkärillä” ja sekin johtui ainoastaan Patong-beachin aiheuttamasta hälinästä. Tosin, jos olisin ennen Bangla Roadin läpi kävelyä muistanut, kuinka suosittua pingis siellä päin on, olisin vetänyt hämmennyksiini toisenkin BigMacin. En ole ulkomailla lainkaan kulinaristi, enkä liiemmin haluakaan olla. Matkustan muista syistä. Minun oli kuudennella Thaimaan reissullani kuitenkin vihdoin maistettava Pad thai- nimistä annosta. Se maistui Sotkan nahkasohvalta. Esitin, että pidin siitä, koska annos maksoi ainoastaan kolmisen euroa, ja koska henkilökunta oli todella ystävällistä. Äitini rakasti Pad thaita, joten siinä asiassa olemme eittämättä…
-
Voi tätä isänmaallisuutta
Neljä vuodenaikaa. Lempivuodenaikani kesä, joka minun mittakaavassani tarkoittaa +32 lämpöastetta ja aurinkoa, kestää onnistuneena Suomen kesänä kolme viikkoa. Huonona, ja aavistuksen yleisempänä kesänä se kestää noin yhden iltapäivän. Suuresti inhoamani talvi puolestaan koettelee puolet vuodesta. Olen luullakseni asunut entisessä elämässäni huomattavasti lähempänä päiväntasaajaa, koska sopeutuminen kotimaahani on aina ollut vaikeaa. Pelkään autoilua luonnottoman paljon vielä 25 ajokorttivuodenkin jälkeen, eivätkä talviharrastukset ole hiihtohississä murtuneiden ranteiden seurauksena maistuneet. Pyrin sääolosuhteista huolimatta olemaan kiitollinen isänmaamme vuoksi, josta aikoinaan on sodittu. Toki maapallollamme on muitakin valtioita, joissa valtataisteluja on käyty ja käydään tälläkin hetkellä. Ja kuitenkin laajassa kuvassa koko maailma lienee ihmiskunnalle yhteinen ja…